Seurakunnan blogi

Kontiolahden seurakunnan blogissa seurakuntamme työntekijät ja luottamushenkilöt kirjoittavat havaintojaan elämän arjesta.

Kontiolahtelaisten elämään mahtuu koko kirjo elämän kaikkia värejä! Tule mukaan ihmettelemään!

13.04.2017 | Anssi Törmälä

Aika kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana »

Varapuheenjohtajan rooliin katson kuuluvan myös vapaaehtoistyöt. Olen lukenut Raamatun sanaa seurakunnan edessä kirkonmenojen aikana. Tuo tehtävä onkin mielenkiintoinen. Siinä pääsee lähelle seurakuntalaisia. Nostaessani katseeni hetkeksi lukemisen välissä näen hartaita ja ystävällisiä katseita, jotka kannustavat jatkamaan lukua. Tällaisen tehtävän jälkeen itsellänikin on hyvä ja rauhallinen olo.

Lue lisää »
19.03.2017 | Raija Timonen

On paastonaika »

Nykyaikana hyvä paaston tapa on pyrkiä kasvamaan vastuullisempaan elämään ja pohtimaan ekologista elämäntapaa. Voi luopua jostain omastaan vaikkapa hädänalaisten hyväksi. Hyvä tapa on olla vaikkapa pääsiäiseen saakka karkki- tai herkkulakossa ja lahjoittaa säästyneet varat jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle.

Lue lisää »
05.02.2017 | Anssi Törmälä, seurakuntapastori

"Anna minun nähdä kunniasi" »

"Tänä päivänä Jumalan kunnia ja valo heijastuukin kirkkaimmin apua tarvitsevan, kärsivän lähimmäisen silmistä, joiden kaipaukseen laupeudesta ja avusta Jumala kutsuu meitä vastaamaan."

Tämä kirjoitus on tiivistelmä Kynttilänpäivän saarnastani 5.2.2017 Kontiolahden seurakuntatalolla Yhteisvastuukeräyksen alkaessa. Saarna on valmistettu Vanhan testamentin lukukappaleen pohjalta 2. Mooseksen kirjan 33. luvun jakeista 18-23.

Lue lisää »
05.01.2017 | Raija Timonen

Kirkkovuodessa tammikuu ei ole paaston aikaa »

Joulun kiireet ovat jääneet taakse. Jouluruoat on syöty ja suklaakonvehteja on tullut popsittua Vapahtajamme syntymän kunniaksi. ”Meille on syntynyt Vapahtaja. Jee!”  (Ja uutta suklaata ääntä kohti.) Jouluna oli aika juhlia hyvällä omallatunnolla. Sai katsoa televisiota ja syödä hyvin herkkuja unohtamatta.

Vuodenvaihde toi toisenlaiset mainokset ulottuvillemme. Mediassa ei enää puhuta joulusta, vaan kuinka joulun ajan herkuttelut pitäisi saada pois vyötäröltämme. Konvehdit kun tuppaavat kertymään vyötärölle ”pelastusrenkaaksi”. Tammikuu on itsekurin kuukausi. Mainokset tarjoavat erilaisia laihdutusohjelmia ja dieettiruokavalioita. Myös kuntosalit kutsuvat joulusta ruokailun merkeissä nauttineita salille. On tipatonta tammikuuta, kuntokuuria, karkkilakkoa, kesäksi rantakuntoon treenejä… Tammikuussa kuntosalit ovat ihan täynnä ihmisten yrittäessä pitää uudenvuoden lupaustaan ja laihduttaakseen jouluna kertyneet kilot pois.

Lue lisää »
02.01.2017 | Soile Luukkainen

Ystävän Kammarin emäntä Marja eläkkeelle »

Ystävän Kammarin emäntä Marja jäi 31.12.2016 eläkkeelle. Ystävän Kammarin kävijät ja vapaaehtoiset muistivat Marjaa perjantaina 30.12.

Lue lisää »
02.12.2016 | Jari Kainulainen

Ikämiesten kirje isänmaalle »

Seurakuntamme ikämiesten päiväkahveilla kirjoitimme, ihan vanhanaikaiseen tapaan, ainekirjoitusta. Jokainen sai kirjoittaa kirjeen Isänmaalle, 99v. Aineet olivat hyvin erilaisia, mutta jokainen niistä on hieno, kaikki saivat kiitettävän arvosanan.

Paljon elämää nähneiden miesten muistelut historian havinasta voit nyt lukea seurakunnan blogista. Ole hyvä!

Lue lisää »
11.11.2016 | Jari Kainulainen

Kirje iskälle »

Hei iskä!

Mietin tässä isänpäivälahjaasi. Miten olisi partakone? Mutta sullahan on niitä jo neljä!

Entäs lahjoitus Aleppon nälkäisille KUA:n kautta?

Kiitos niistä hyvistä yhteisistä hetkistä, jotka on jäänyt mieleen. Vaikka olisihan niitä voinut olla enemmänkin. Mutta ymmärrän kyllä, että työn ja perheen välillä täytyy tehdä kompromisseja.

Ja naurahdan väkinäisesti huonolle puujalkavitsillesi, ja flanellipaidallesi, jossa on reikä, ja jota saa aina hävetä kavereiden tullessa kylään. Kuiteskin olet maailman paras isi. Kiitos, isi!

Lue lisää »
16.10.2016 | Jari Kainulainen

Kirkonkellot Aleppon uhreille »

Kontiolahdenkin seurakunnassa soitetaan klo 17 kirkonkelloja Aleppon uhreille, kuten monessa muussakin Suomen ev.lut. kirkon seurakunnassa. Kellojen soitto jatkuu 24.10.2016 saakka, jolloin vietetään YK:n päivää. Tuolloin on myös rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

Lue lisää »
29.09.2016 | Soile Luukkainen

Me Luojan töitä saamme katsella kiittäen »

Taianomainen hetki hidastettuna mielessä: Tienvarressa kettu kesäyössä katselemassa ohikulkijaa, ylpeänä, valppaana, hehkuvana saalis suussaan.

Onni on pieniä hetkiä ihmeellisessä maailmassa, kuvauksellisen hienoja sekunteja mielessä. Lahjoja Luojan, Korkeimman, tehtävänä meille luoduilleen.

Lue lisää »
09.09.2016 | Anneli Parkkonen

Leirielämää »

Jokainen meistä on varmaan elämänsä jossakin vaiheessa ollut jollakin leirillä.

Leirin muistot säilyvät mielessä elämän loppuun asti.

Lue lisää »
30.06.2016 | Ville Hassinen

Kesän elämän ääniä »

Miten usein pysähdymmekään kuuntelemaan luontoa ja sen ääniä? Siellä voi kuulla Jumalankin puhuvan!

Lue lisää »
08.05.2016 | Jari Kainulainen

Äitienpäivän saarna »

Jeesus sanoi: te saatte puolustajan, minä lähetän hänet Isän luota. Työkaverini Klasu sen alun perin keksi, että Pyhä Henki on kuin jääkiekkopuolustaja, joka taklaa kovaa ja armotta vastustajaa, jotta oma maali säilyisi puhtaana. Pyhä Henki laittaa jauhot suuhun vastustajalle, sille vanhalle vainoojalle, joka on kiivas kiukkuinen, ja julma hirmuinen.

 

Jutin lailla Pyhä Henki hoitaa hommansa, ja hyvin hoitaakin. Jeesus on siirtynyt valmentajan tehtäviin taivaalliseen peliaitioon, ja ohjailee peliä sieltä käsin, ja on jättänyt operatiivisen toiminnan ja itse pelaamisen siis Pyhälle Hengelle ja kristilliselle kirkolle, kunnes hän sitten aikojen lopulla palaa itsekin pelikaukaloon keskushyökkääjän paikalle voittoisassa loppuottelussa.

Lue lisää »
24.03.2016 | Jari Kainulainen

Barabbas »

Ruotsalainen kirjailija Pär Lagerqvist julkaisi vuonna 1950 kirjan Barabbas, aiheesta on tehty myöhemmin elokuvakin. Kirjassa hän pohtii, mitä olisi voinut tapahtua Barabbakselle sen jälkeen, kun hän yllättäen pääsi vapaaksi, vaikka kuolemantuomion piti olla jo varma. Miten Barabbas käytti lahjaksi saadun elämänsä?

 

Jos Lagerqvistin Barabbaksen tavoin katkeroidutaan, petytään pahanpäiväisesti tämän yhteiskunnan ja kanssaihmisten motiiveihin, voi jälki olla rumaa. Luodaan viholliskuvia, syntyy oikeassa olemisen pakko, joka ei sulata ajatusta, että en saakaan toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla kuin minä. Lagerqvistin Barabbaksen äärimmäisyyksiin päätyvät kohtalontoverit ovat taas nousseet uutisotsikoihin.

Brysselin terroristi-iskut aiheuttavat meissä vihaa ja suuttumista, ja myös pelkoa. Tämä on oikeutettua. Tätä paasataan parasta aikaa sosiaalisessa mediassa tunnekuohun vallassa: mitäs minä sanoin!

Nyt kannattaisi kuitenkin rauhoitella tunteita, antaa tilaa sovinnollisille ajatuksille. Miettiä rauhassa, miksi Isis on saanut jalansijaa, miksi se kiehtoo joitakin nuoria muslimeita. Miksi he ovat menettäneet elämänuskonsa? Useimmille muslimeille uskonto on myönteinen, elämässä eteenpäin vievä voima samaan tapaan kuin kristityillekin. Ja silti kristittyinä saamme ajatella, että omassa uskossamme on vielä sitä jotain, joka islamia paremmin tuo esille Jumalan ylitsepursuavan rakkauden erehtynyttä ihmistä kohtaan. Niinpä maahamme saapuneet islaminuskoiset pakolaiset saattavat kysellä, miksi kristityt rakastavat toisiaan ja myös muukalaisia, samaan aikaan kun heidän uskontonsa nimeen vannovat tappavat myös toisia muslimeita ja vääräuskoisia, ja ovat ajaneet heidät maanpakoon.

Toivotonta tapausta ei ole. Maailmaamme ja yhteiskuntaamme ei ole menetetty ääriliikkeille. Viha ei saa viimeistä sanaa. Viimeisen sanan saa rakkaus, joka on valmis menemään ristinpuulle, vihaisen nuoren puolesta, pakolaisen puolesta, sinun puolestasi ja minun.

Miksi suostuit kärsimykseen ja kuolemaan, sinä rakas Jeesukseni? Miksi, miksi?

Rakkaudesta, lapseni, rakkaudesta.

Lue lisää »
15.02.2016 | Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eila Arveli

Luottamushenkilönä Kontiolahden seurakunnassa »

Luottamushenkilöt ovat saaneet vaaleissa seurakuntalaisten luottamuksen. Me kaudelle 2015 -2018 valitut Kontiolahden seurakunnan luottamushenkilöt  olemme toimineet tehtävissämme nyt reilun vuoden. Iloksemme olemme saaneet myös uusia henkilöitä joukkoomme. Luottamushenkilöillä on laajalti omia vahvuuksia ja lahjoja rikastaa seurakuntamme toimintaa. Luottamushenkilö on yhteyshenkilö, viestin viejä ja tuoja, oman elinympäristönsä, työpaikkansa, harrastusryhmiensä ja seurakunnan välillä. Iloinen asia on sekin, että luottamushenkilömme tulevat eri kyliltä ja näin seurakuntalaisten ääni kuuluu parhaiten päätöksenteossa. Kotiseurakunta on meille tärkeä lähiyhteisö.

Lue lisää »
17.01.2016 | Raija Timonen

Nuorta väkeä seurakuntatalolla »

Rippikoululaisten iloinen ja energinen läsnäolo on täyttänyt seurakuntatalon. Nuoret tulevat tammikuussa ryhmäkohtaiseen opetusiltapäivään heti koulun jälkeen.

Kolmantena adventtina kirkko täyttyi rippikoulunsa aloittavista nuorista ja heidän läheisistään. Rippikoululaiset saivat mukaansa riparipassin ja heidän kotiväkensä rippikoululaisen vanhemmille tarkoitetun vihkosen. Näitä sitten kotona varmasti tutkittiin tarkemmin ja suurella mielenkiinnolla. Vanhempia kannustettiin osallistumaan messuun nuoren käydessä ”passimerkintää” hakemassa.

Talvikaudella kirkon ollessa kiinni seurakuntatalo on täynnä elämää. Nuoret saapuvat suoraan koulusta rippikoulujen opetusiltapäiviin. Emännät kattavat kauniisti välipalan ja nuoret kokoontuvat pöytien ääreen syömään. Iloinen puheensorina täyttää tilat. Välipalan jälkeen on yhteinen hartaushetki ja sen jälkeen katsotaan, ketä on paikalla. Nuoret saavat hyvää opetusta talon motivoituneilta työntekijöiltä. Virsikirjan tai nuorten seurakunnan veisujen laulut tuntuvat alussa sellaisilta, ettei niitä heti oikein uskalla tai osaa laulaa. Tämä seikka korjaantuu kyllä leirin aikana ja nuorten seurakunnan veisuista tulee läheisiä ja rakkaita.

Talon ollessa täynnä nuorta väkeä tulee mieleeni Jeesuksen sanomat sanat: … älkää estäkö tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaisensa on taivasten valtakunta. Tässä Raamatun jakeessa Jeesus viittaa lapsiin. Rippikoulunsa aikana nuorilla on oiva tilaisuus kuulla heidän Vapahtajastaan. Nuoret oppivat armollisesta Jumalasta. Kunpa me rippikoulujen opettajat saisimme opetettua nuorelle, että Jumalalla on hyvä suunnitelma jokaisen nuoren varalle.

- Raija Timonen, nuorisotyönohjaaja

Lue lisää »
16.12.2015 | Jari Kainulainen

Pyytivaaran joulurauha »

Pyytivaaran Kylän ja koko Kontiolahden asujat, kuulkaa:

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon

Rauha teille, pyytivaaralaiset. Vallitkoon sydämessänne Kristuksen rauha, joka saa aikaan rakkautta ja iloa, pyhän tuntua, yhteyttä ja rakkautta perheenjäsenten, ystävien ja naapureiden välillä. Kristus syntyy, taivas tulee ihmisten arkeen, sinunkin arkeesi.

Rauha teille, te kaikki tämän planeetan asukkaat. Rauha teille, te muukalaiset, jotka olette tulleet keskuutemme sodan jaloista, shalom, salaam aleikum, peace with you. Opetelkaa tämän maan kieli, opetelkaa tämän maan tavat, löytäkää ystäviä suomalaisista.

Rauha teille, te metsän eläimet ja puut, sudet, hirvet, ketut, ilvekset ja jänikset. Me ihmiset lupaamme, että emme teitä vainoa joulun aikana. Pysykää hengissä, valkeat jänikset, tai suurin osa teistä, kun joudutte sinnittelemään mustassa metsässä ilman suojaväriä, ilman lunta. Rauha teille, te saimaannorpat, löytäkää edelleen jäätä ja kinoksia talvipesiinne, kasvattakaa uusia kuutteja, lisääntykää, älkää kuolko sukupuuttoon!

Rauha teille, te tontut ja haltijat, metsän väki. Kiitos, kun myytit ja sadut, joissa te tosiaan olette olemassa, opettavat meitä suhtautumaan kunnioittavasti toisiimme ja koko luomakuntaan, pitämään metsää, saunaa ja lähimmäisiämme pyhänä.

Rauha teille kaikille. Joulun rauha. Kristuksen rauha.

Lue lisää »
11.12.2015 | Jari Kainulainen

Itsenäisyyspäivän saarna »

Valta, mistä se tulee ja minne se menee?

Rukoilemme virkamiesten ja poliittikkojen puolesta, että he muistavat, että valta tulee kansalta. Muistamme Pariisin ilmastokokousta. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei saada loppumaan, Suomen keskilämpötila voi nousta jopa kuudella asteella. Mitä se sitten haittaisi, täällähän voisi vaikka viljellä viiniä? Se merkitsisi neljän vuodenajan Suomen muuttumista kolmen vuodenajan Suomeksi. Ja saimaannorpalle saamme sanoa heippa.

Meiltä vuoden 2015 suomalaisilta, jotka juhlimme 98 vuotiasta Suomea, ei isänmaa ainakaan tällä hetkellä vaadi: antakaa henkenne. Mutta tätä se vaatii: antakaa elämänne!

Lue lisää »
12.10.2015 | Anssi Törmälä

Elämän makua ilmassa! »

Syksy lähtee seurakunnassa liikkeelle aina vauhdikkaasti: kuorot, kerhot, ryhmät ja illat alkavat jälleen. Itse olenkin saanut aistia seurakuntamme arkista elämää mm. isoskoulutuksessa, nuorten illassa, seurakuntakerhossa kuin elämänpuumessussakin.

Lue lisää »
17.06.2015 | Anssi Törmälä

Kunkkutyötä »

"Kontiolahden seurakunnan ensimmäisen blogimerkintään ajattelin lähteä pohtimaan parin viikon kuluttua koittavan apostolien sunnuntain teemalla: mitä on kirkon apostolisuus. Pari riviä sainkin aikaan: ”kirkon apostolisuuden tunnusmerkeistä keskeisimpiä onkin, että sen jäsenet, kaikki, jotka on Kristukseen kastettu ja siten uskon saaneet, etsivät yksimielisyyttä rakkauden kautta Kristuksessa.” Kunnes totesin, että tällainen teologinen korkealiito on teologien helmasynti. Siksi haluankin kertoa pienestä helmihetkestä tältä päivältä seurakunnan lasten leiriltä. 

Lue lisää »