26.11.2018 | Raija Timonen

Yhdistävä odotus

Adventin aika on odotuksen- ja paaston aikaa. Adventtina voi käydä kirkossa hiljentymässä. Adventti on joulun odotusta.

Toisena adventtina seurakunnassamme on erityinen odotuksen täyttymys. Tällöin vietetään messussa rippikoulujen yhteistä aloitusta Kontiolahden kirkossa. Silloin kirkko täyttyy nuorista ja heidän läheisistään. Kauan odotettu rippikoulu alkaa. Kirkossa nähdään, ketä omaan rippikouluryhmään kuuluu. Kirkossa vallitsee odottava jännitys. Nuorilla on paljon uutta opittavaa ja muistettavaa. Nuoret saavat Riparipassin ja selaavat sitä uteliaana. On hankalaa muistaa, mitä tarkoittaa seurakunnan tilaisuudet. Mikä on messun ja seurakunnan tilaisuuden ero?

Seurakuntaamme ja seurakuntalaisiamme yhdistää vielä joulua ja rippikoulua pidempi odotus: Odotamme seurakuntakeskuksen valmistumista. Keskuskatua ajaessamme olemme saaneet nähdä seurakuntakeskuksen rakentamisen edistymistä. Odotamme uutta seurakuntakeskusta. Saamme varmasti ajallaan käydä tutustumassa valmiiseen seurakuntakeskukseen. Talvikaudella kirkon ollessa kiinni ja seurakuntakeskuksen ollessa rakenteilla messut vietetään siunauskappelissa.

Tulevan talven onkin vielä tultava ja mentävä menojaan ennen kuin seurakuntakeskuksemme on muuttovalmis. Vasta vuonna 2019-2020 talvella meillä on sydäntalven messut uudessa seurakuntakeskuksessa. Sitä ennen saamme pohtia, miltä uusi kirkkosali näyttää? Mikä maisema kirkkosalin ikkunasta avautuu? Minkälainen alttari sinne tulee?  

Sen voimme jo tässä vaiheessa odotusta tietää, että se on hyvin suunniteltu ja sitä rakentavat ammattilaiset. Voimme olla turvallisin mielin tietoisia siitä, että seurakuntakeskus on ollut alusta saakka ammattialisten osaavissa käsissä.

Me seurakunnan työntekijät olemme kerran päässeet katsomaan pressujen alle keskeneräistä seurakuntakeskusta. Ainakaan tuolloin yhteinen rupattelumme ei ollut liian vakavaa ja ryppyotsaista. Ilmapiiri oli lämpimän jutteleva ja vitsikäs. Toki osasimme hiljentyä kuuntelemaan. Kaiken kaikkiaan minulle jäi hyvä mieli siitä, että seurakuntakeskuksen valmistuminen oli hyvissä ja osaavissa käsissä. Ehkä kuitenkin on hyvä, että seurakuntakeskuksen valmistuminen vie oman aikansa. Meillä työntekijöillä on myös aikaa valmistautua muuttamaan. Joudumme miettimään materiaalikysymyksiä ja asioita, joita emme vielä edes tiedä.

Kuinka armollista onkaan katsoa pimenevässä illassa taivaalle ja huokaista.

Taivaalliselle Isälle. Kiitos Isä, että kaikella on aikansa. Kiitos Jumala, että sinä näet nekin asiat, mitä me emme näe. Kiitos, että saamme vielä odottaa. Kiitos Jumala, että odotuksemme palkitaan. Aamen.

Lisää kommentti


Lähettäjä:  
  Sähköpostiosoite:  
Kuvavarmennus:  

(Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet kenttään.)