18.09.2019 | Jari Kainulainen

Lähimmäinen

Kuka on lähimmäiseni?

Lainopettaja, jonka Jeesus kohtasi, halusi osoittaa ymmärtävänsä keskustelun syvemmän tason. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa ei oltu yksimielisiä siitä, ketä kaikkia on pidettävä lähimmäisinä. ”Lähimmäisen” rinnalla käytettiin laissa myös sanaa ”kansasi jäsen”. Koskeeko lähimmäisyys ollenkaan vierasmaalaisia? Se oli tulenarka kysymys, jonka Jeesuksen kohtaama mies rohkeasti nosti esiin. Luukas kertoo: ”Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia ja kysyi: Kuka sitten on minun lähimmäiseni?”

Vastaus – laupias samarialainen

Kertomuksen keskuksessa on laupias samarilainen, vääräoppisena pidetyn sekakansan edustaja. Häntä Jeesus käytti havainnollistamaan, että lähimmäisyys ei ole kiinni kansallisuudesta tai oikeaoppisuudesta. Lisäksi kertomuksessa on neljä muuta merkittävää henkilöä – jos maantierosvoja ei lasketa.

Pappi (1) on kaikille tuttu hahmo, uskonnon ammattilainen. Menossa hautajaisiin tai tulossa ristiäisistä, ei ehkä itsekään ihan varma siitä, kumpi oli ensin. Hänelle on ulkoistettu kuoleman kohtaaminen, mutta hän ei huomaa elämää ympärillään. Leeviläinen (2) on hankalampi tunnistaa. Hän on seurakuntaneuvoston jäsen, seurakunta-aktiivi, messutoiminnan vastuunkantaja. Hän huolehtii asioista ja tuntee itsensä tärkeäksi niin tehdessään. Majatalonpitäjä (3) jää kertomuksessa sivuun, mutta itse asiassa hän on se, joka hoitaa hakatun miehen kuntoon. Tosin maksua vastaan, mutta palkkio kuuluu hänelle. Palveluammattilainen, jota ilman ei tultaisi toimeen. Mutta on vielä neljäskin henkilö samarilaisen lisäksi: piesty mies. Kuka hän on? Vastaus tähän kysymykseen paljastaa, miten ajankohtainen ja tärkeä Jeesuksen kertomus yhä on.

Kun Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimelle aikojen lopulla, hän kutsuu eteensä kaikki ihmiset (Matt. 25:31-33). Hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealla ja vuohet vasemmalle puolelle. Sitten hän sanoo: ”Tunsitko sinä sen miehen, joka makasi tien poskessa pahoinpideltynä ja ryöstettynä.” Ihmiset vastaavat vuorollaan: ”Herra, en tuntenut. Vaikutti aika epäilyttävältä tyypiltä. Oli kai ajanut katumaasturinsa ihan omasta syystään päin puuta.” ”En tuntenut, mutta olen maksanut veroni ja uskon, että sosiaaliviranomaiset hoitaa tollaiset tapaukset aika hyvin.” Vastauksia on paljon, koska ihmisiä on paljon. Jokaisella on oma selityksensä.

Lopulta Jeesus sanoo: ”Se olin minä.”

Johtopäätös – Mene ja tee sinä samoin

Vaikeaa se on ja toisaalta helppoa. Vaikeinta on voittaa lepokitka, joka passivoi meidät mieluummin jäämään paikoilleen, kun koetamme selviytyä elämässä helpommalla. Muiden asioita on vaikea ottaa murehdittavakseen, kun omat asiat ovat sekaisin ja jokapäiväisen elämän selviytymistaistelu tuntuu vievän kaikki voimavarat elämässä. Toisaalta se on helppoa: tekemällä melkeinpä mitä tahansa toisen ihmisen hyväksi sinä rakastat.

Rakkautta voisi kutsua myös nimellä kuuliaisuus. Kristityn kilvoitus on jokapäiväistä uudelleen aloittamista. Epäonnistumisen saa anteeksi, uudet mahdollisuudet kuuliaisuuteen ja rakkauteen putkahtavat yllättävällä tavalla esille joka päivä. Siksi siihen kannattaisi varautua ja valmistautua

rukouksessa, jotta voisimme edes vähän toteuttaa ihmisyyttämme, Jumalan luomistyötä, kun hän loi meidät kuvakseen rakastamaan.

Kuuliaisuutemme joutuu päivittäin testiin. Tito Colliander sanoo kirjassaan Kristityn tie: ”Kuuliaisuus rikkoo monia aitoja. Saat vapauden ja levon, kun sydämesi harjaantuu olemaan tekemättä vastarintaa. Osoitat kuuliaisuutta, ja piikkiset rajalinjat väistyvät; silloin rakkaus saa väljät liikkumatilat.

Niinpä ota tavaksesi heti ilostua, kun tarjoutuu tilaisuus kuuliaisuuteen. On aivan tarpeetonta etsiä sellaisia, silloin lankeat helposti teennäiseen palvelusalttiuteen, joka erehtymättä johtaa omahyväisyyteen. Luota turvallisesti siihen, että sinulle lähetetään juuri niin monta tilaisuutta kuuliaisuuteen kuin tarvitset, ja juuri sen laatuisia, jotka sinulle parhaiten soveltuvat. Mutta jos huomaat, että olet päästänyt tilaisuuden käsistäsi, niin moiti itseäsi: olet ollut kuin purjehtija, joka on päästänyt suotuisan tuulenpuuskan ohitse käyttämättä sitä hyväkseen.

Tuulenpuuskalle oli yhdentekevää, käytettiinkö sitä vai ei. Mutta purjehtijalle se oli keino päästä nopeammin maaliin. Näin sinunkin on tarkasteltava suhdettasi kuuliaisuuteen ja kaikkiin keinoihin, jotka pyhä Kolminaisuus on meille lahjoittanut.”

Tuulenpuuskan tavoin nämä tilaisuudet osuvat kohdallemme äkkiarvaamatta. Monen monta tuulenpuuskaa olen päästänyt käsistäni, mutta joidenkin vietäväksi olen kuitenkin päässyt. Helsingissä kerran ratikkapysäkillä oli mies, joka kaatui pysäkille, eikä päässyt omin voimin raitiovaunuun. Autoin hänet pystyyn ja talutin kotiin. Hengitys haisi hieman viinalle, mutta varsinainen syy kaatumiseen olivat miehen muut sairaudet. Miehen kotona juteltiin sitten hetki, katseltiin valokuvia. Ja sain lähteä rikkaampana pois.

Oman mielialan kohentaminen on aika itsekäs auttamisen motiivi. Mutta väliäkös sillä. Tärkeintä on, että lähimmäinen tulee autetuksi, ja Jumalalle tulee osoitettua kuuliaisuutta. Että rakkautemme olisi sanojen sijaan tekoja, uutta elämää Kristuksessa.

 

Kommentit:

05.10.2019 07:40 | David
As far as wagering is involved Suomalaisetcasino, Finns are a bit not the same as Continental Europeans. Confident, football is a very major gamer inside the video game marketplace - especially the English language The best League, the Champions League and also the benefit backgrounds - but in a natural way ice hockey has a far bigger role.
05.10.2019 07:40 | David
As far as wagering is involved Suomalaisetcasino, Finns are a bit not the same as Continental Europeans. Confident, football is a very major gamer inside the video game marketplace - especially the English language The best League, the Champions League and also the benefit backgrounds - but in a natural way ice hockey has a far bigger role.

Lisää kommentti


Lähettäjä:  
  Sähköpostiosoite:  
Kuvavarmennus:  

(Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet kenttään.)