Ristiäiset – kaste
Kaste on ilon ja yhteyden juhla. Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Kastetun puolesta rukoillaan ja hänen elämänsä jätetään Jumalan suojeluksen varaan. Kasteen myötä kastetusta tulee oman kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kristillisen kirkon jäsen.
Kontiolahden seurakunnassa kastetaan vuosittain noin 100 lasta.
Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän.
Valtaosa suomalaisista kastetaan vauvoina, yleensä noin kahden-kolmen kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Seurakunnan jäsenille se merkitsee kastetta ja samalla hänet rekisteröidään viralliseen väestöluetteloon.
Uuden uskonnonvapauslain mukaan lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta. Jos huoltajat eivät yhdessä sovi asiaa, voi lapsen huoltajana toimiva äiti tai isä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan vuoden kuluessa lapsen syntymästä (Mikäli tuomioistuin on päättänyt huoltajien tehtävistä toisin, noudatetaan ko. päätöstä.)
Ristiäiset Kontiolahden seurakunnassa
Ristiäisten järjestämiseksi ota yhteyttä seurakunnan kirkkoherranvirastoon kasteajan ja -paikan sopimiseksi
p. 040 761 6569 (avoinna ma-to klo 9-12)
Kasteesta sopiminen
- Kasteesta on hyvä sopia ajoissa, mieluimmin jo kolme–neljä viikkoa ennen suunniteltua kastetilaisuutta.
- Kasteaika on yleensä lauantaina tai sunnuntaina iltapäivästä. mutta myös arkena kastaminen onnistuu, kysy aikoja kirkkoherranvirastosta.
- Kasteen toimittaa pappi. Seurakuntamme pappi ottaa teihin yhteyttä yleensä kastetta edeltävällä viikolla, ja hänen kanssaan voitte sopia kasteeseen liittyvistä asioista.
- Papille voitte kertoa kastejuhlaan liittyvistä toiveista. Voitte miettiä valmiiksi, mitä haluatte mm. kastettavasta kertoa ja kastevirsiä.
Kastekaava ja -virret löytyvät tämän sivuston oikeasta sivupalkista.
- Kastemekkoja ja kastemaljan saa myös tarvittaessa lainata seurakunnasta maksutta, kannattaa varata jo kasteesta sovittaessa.
- Mikäli lapsenne kastaa joku muu kuin Kontiolahden pappi, pyydämme teitä ystävällisesti noutamaan kummikirjat, kastetodistuksen ja kastekynttilän kirkkoherranvirastosta osoitteesta Keskuskatu 26, Kontiolahti. Toivomme myös, että kasteilmoitus toimitettaisiin suoraan kirkkoherranvirastoon kasteen jälkeen.
Kastepaikka
- Kasteen voi järjestää esimerkiksi kotona, kirkossa, seurakuntakeskuksella, Lehmon seurakuntakodissa tai Selkien-Mönnin kappelissa. Kaste voi tapahtua myös jumalanpalveluksen yhteydessä esim. kirkossa.
- Kotikasteen yhteydessä voidaan halutessanne toimittaa kodin siunaaminen.
- Vanhempien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton kirkollinen siunaaminen on myös mahdollista kastetilaisuudessa, kunhan vain vanhemmilla on voimassa oleva todistus avioliiton esteiden tutkinnasta, katso lisää täältä!
- Kastetta varten voitte vuokrata seurakunnan tiloja. Lapsen kasteen yhteydessä tilat ovat maksuttomia Kontiolahden seurakunnan jäsenille.
(pöytäliinojen vuokrauksen ja tilojen siivouksen hinnat löytyvät hinnastosta)
- Seurakuntakeskuksessa ja Lehmon srk-kodilla järjestettävissä kahvitilaisuuksissa keittiössä toimivalla henkilöllä tulee olla hygieniapassi. Kokemus laitoskeittiöstä olisi myös suositeltavaa.
Kirkolliset ilmoitukset
Halutessanne
- Kastettujen nimet julkaistaan Kirkkotie- sekä Pielisjokiseutu-lehdessä.
- Kasteen jälkeen lapsen nimi luetaan oman seurakuntanne messussa (katsottavissa suorana youtube.com/kontiolahdensrk klo 10) kirkossa ja Lehmon seurakuntakodilla teille ilmoitettuna ajankohtana. Kastetun ja hänen perheensä puolesta rukoillaan yhteisessä esirukouksessa.
- Lapselle ripustetaan oma kyyhky kastepuuhun. Linnun saatte itsellenne Vauvatreffit-tapahtumassa, jonne saatte lähempänä ajankohtana sähköpostiinne kutsun.
- Nimitiedon julkaisemisesta lehdessä, lukemisesta messussa ja lisäämisestä kastepuuhun tulee olla vanhempien kirjallinen lupa: merkintä kastepaperissa.
Kastelintu ja Elämänpuu
Kontiolahden seurakunnan uusi kastelintu on puinen ja sen on suunnitellut juukalainen Jyrki Repo. Puinen lintu on ollut seurakunnan käytössä vuoden 2022 syksystä saakka.
Jokaisella Kontiolahden seurakuntaan kastetulla lapsella on mahdollisuus saada kastekyyhky omalla nimellä varustettuna Elämänpuuhun. Elämänpuu sijaitsee Isossa salissa kirkonkylän seurakuntakeskuksella (Keskuskatu 26, Kontiolahti).
- Kastelinnun laittamiseksi Elämänpuuhun tarvitaan vanhempien kirjallinen suostumus/lupa, joka löytyy kasteilmoituksesta.
- Luvan antamiseksi riittää rastitus ”Kastepuussa tms.” -kohtaan ja allekirjoitus kasteilmoitukseen, näin kirjallinen lupa kastelinnun kirjoittamiselle on annettu.
- Kastettu saa kastelinnun itselleen muistoksi aina puolivuosittain järjestettävässä Vauvatreffit-tapahtumassa.
- Kasteperhe saa kutsun noin kahta viikkoa aiemmin sähköpostiin, joka on laitettu kastetun kasteilmoitukseen.
Kastelahjat
Kasteperhe saa kastejuhlassa lahjaksi seurakunnalta kynttilän, Lapsen oman kasteraamatun, sekä todistukset kasteesta ja kummiudesta.
Kynttilän värin saa vanhempi/ vanhemmat päättää itse, vaihtoehtoina ovat violetti ja turkoosi.
Kynttilän suunnittelu ja toimitus: Soinilan tila, Reijola
Kirja: Sley-Media Oy, Helsinki
Kaste- ja kummitodistukset:
Kuvat: Merja-Leena Määttälä (2013)
Painatus: Lasermedia
Kastekaava
Mitä Kontiolahden seurakunnan kastejuhlassa tapahtuu?
Kummit, isovanhemmat ja muut läheiset voivat osallistua ristiäisten suunnitteluun ja toteutukseen. Tilaisuus kestää yleensä noin puoli tuntia.
Ennen kastetta
Lapsen kastetilaisuus alkaa virrellä tai muulla musiikilla, alkusiunauksella ja johdantosanoilla.
Lapsen nimi voidaan kertoa tilaisuuden alussa tai ennen varsinaista kastetta. Pappi pyytää vanhempia kertomaan, minkä nimen he ovat lapselle antaneet tai pappi voi kertoa nimen vanhempien puolesta. Nimen ilmoittaminen kastetoimituksen aikana kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
”Älä pelkää. Minä olen sinut lunastanut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun.” (Jes. 43:1)
Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös sopia vanhempien kanssa, että kysymyksen sijaan pappi toteaa asian. Vanhemmilta ja kummeilta kysytään myös, haluavatko he huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta.
Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki läsnä olevat rukoilevat yhdessä lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen seuraa raamatunlukua ja papin puhe.
Kastetoimitus
Varsinainen kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Vesi kaadetaan kastemaljaan ennen toimituksen alkua tai juuri ennen kastamista. Kastaminen alkaa Raamatun lukemisella ja uskontunnustuksella.
Kasteessa pappi kastelee lapsen pään kolme kertaa vedellä, sanoo lapsen nimen sekä sanat: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän jälkeen lapsi siunataan niin, että pappi sekä vanhemmat ja kummit asettavat kätensä lapsen pään päälle.
Kasteen jälkeen sytytetään kastekynttilä, joka muistuttaa Jeesuksen lupauksesta ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh.8:12)
Rukousosa koostuu esirukouksesta ja Isä meidän -rukouksesta. Esirukouksena voidaan käyttää rukousta, jossa on lyhyet rukoukset äidille/isälle, kummille, isovanhemmille ja lapsen sisarukselle. Rukous voi olla myös kokonaan papin lukema. Isä meidän -rukous luetaan yhteen ääneen.
Lopuksi
Lopuksi lauletaan yhdessä virsi tai muu tilaisuuteen sopiva laulu.
Musiikkia voi halutessaan olla enemmänkin myös kastejuhlan eri vaiheissa.
Kastevirret
Kontiolahden seurakunnan omat kastevirret
Rotinat
Perhe voi halutessaan tilata itselleen seurakunnasta rotinapaketin. Rotinoilla on perinteisesti tarkoitettu vastasynnyttäneen luokse vietäviä tuomisia ja lahjoja, joilla pyrittiin tukemaan erityisesti äidin toipumista ja voimistumista.
Miksi ristiäiset?
Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan tärkein asia on uusi pieni ihminen.
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa lapsi saa Jumalan rakkauden ja hänestä tulee oman alueensa seurakunnan jäsen. Usein lapsen nimi kuullaan ensimmäistä kertaa ristiäisissä.
Ristiäisiin kokoontuvat vauvan läheiset. He ovat ihmisiä, jotka kulkevat lapsen rinnalla ja tukevat häntä elämässä. Ristiäisiin osallistuminen on monelle tärkeä ja ikimuistoinen hetki.
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.
Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.
On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voitte järjestää juhlan seurakunnan tiloissa, jolloin kotia ei tarvitse siivota juhlakuntoon. Tarjoilut voi myös tilata valmiina. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan – esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä tai seurakunnalta.
Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi:n Ristiäiset-osiossa
Mistä asioista ristiäiset koostuvat?
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Ristiäispäivästä sopiminen
Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä oman alueesi seurakuntaan ja varaa aika ristiäisille. Voit myös olla yhteydessä suoraan tuttuun pappiin.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Kaste voidaan tehdä myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Papin tapaaminen
Ennen ristiäisiä pappi ottaa sinuun yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.
Ristiäisiin tarvitaan ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, pappi voi auttaa asiassa.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Kastepuku
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kontiolahden seurakunnassa kastemekkoja ja kastemaljan saa myös tarvittaessa lainaan maksutta, ne kannattaa varata jo kasteesta sovittaessa.
Kastepöytä
Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.
Pappi tuo mukanaan kastekynttilän ja tarvittaessa myös Raamatun.
Kummit
Pääsääntöisesti kastettavalla tulee olla ainakin yksi kummi, joka on rippikoulun käynyt ja konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen.
Mikäli kummeja on vain yksi kappale, on kastepaperiin merkittävä todistaja, joka ei voi olla lapsen vanhempi eikä kastava pappi.
Sivukummeiksi käyvät eräiden muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien jäsenet. Kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina.
Kastava pappi kysyy kummien henkilötunnukset kastekeskustelun yhteydessä lomakkeeseen, tarkistamme kummikelpoisuuden etukäteen.
Kaste kaikenikäisille
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
