Seurakunnan kiinteistöjen, rakennusten ja tilojen vaiheita
Kontiolahden kirkot
Vanha kirkko
Kontiolahden vanha kirkko kellotorneineen sijaitsi kirkonkylän eteläpäässä, vanhan hautausmaan vieressä. Se paloi vuonna 1879. Kirkon vaiheista kerrotaan enemmän Historiikissa
Kontiolahden kirkko ja pappila. Jacob Richard Steniuksen öljymaalaus v. 1850. Kuva Museovirasto, Historian kuvakokoelma.
Vanhalla hautausmaalla on muistomerkki vanhan kirkon kohdalla.
Vanhalla hautausmaalla on muistomerkki vanhan kirkon kohdalla.
Vanha kellotapuli, piirros Teppo Sinkkonen 1898. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.
Kontiolahden kirkkorakennus
Kontiolahden seurakunnan nykyinen pääkirkko sijaitsee Kontiolahden kirkonkylässä, kahden järven välisen harjun korkeimmalla kohdalla.
Kirkko valmistui vuonna 1881. Se on muodoltaan uusgoottinen, puinen ristikirkko, jonka pääsisäänkäynnin yläpuolella on kellotapuli. Kirkko on sakasti ja tapuli mukaan lukien 42,3 metriä pitkä ja ristin kohdalta 28,9 metriä leveä. Korkeutta harjan kohdalta on 16,52 metriä ja tornin huipulla 20,65 metriä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Georg Wilenius.
Kirkon rakentaminen
Kirkon suunnitteli arkkitehti Georg Wilenius ja se valmistui v. 1881. Kirkko on pääpiirteiltään tyyliä, jonka arkkitehti E.B. Lohrman loi liittämällä kansainvälisen uusgotiikan vaikutteita kansallisen tornikirkon muotoon ja puuainekseen. Kontiolahden kirkko on yksi monista tämän tyylin kirkoista.
Kirkon rakentaminen oli seurakuntalaisten vastuulla. Heitä kehotettiin tuomaan rakennushirsiä tengan (maapinta-ala) mukaan ja ne tuotiin hevosilla jopa 30 km päästä. Lisäksi tarvittiin sahatavaraa, paanuja ja tuohia, jotka tuli kerätä “vain omalta maalta”.
Kirkon alapohja vahvistettiin isoilla, kantikkailla kivillä, joita kuljetettiin veneellä Höytiäisen Kintaisen saaresta. Rakennustöissä ammattityöt suoritettiin palkatulla työvoimalla ja seurakuntalaiset tekivat päivätyötä kylittäin. Talollisten oli maksettava 30 penniä tengalta ja ripilla käyneet maksoivat seuraavasti: käsityöläiset 80 p, torpparit ja rengit 20 p, piiat 10 p ja joutoväki 15 p.
Kirkkosali on kolmilaivainen. Sen keskilaivaa kattaa kasettikuvioinen harjakatto. Kirkossa on korkeat kiilakaariset ja vinoristikkoiset ikkunat. Ristipäätyjä koristavat ruusu- ja risti-ikkunat. Kirkko maalattiin öljyvärein sisältä ja ulkoa. Sisustus maalattiin nk. paneeraustekniikalla pyrkien jäljittelemaan jalopuupintaa.
(Kontiolahden srk tiekirkkoesite 2025)
Kirkko on peruskorjattu vuonna 2009, jolloin se uudistui lähes kokonaan. Samalla se sai takaisin alkuperäisen, vuoden 1881, ulko- ja sisävärin.
Kirkon korjauksissa on haluttu kunnioittaa perinteitä mm. entisten värisävyjen käytöllä, puutyön korostamisella, alttariseinän kiilakaarisen ikkunan esille otolla ja elävien kynttilöiden käytöllä edelleen kattokruunuissa.
Alttaritaulu
Kirkon Golgata-aiheinen alttaritaulu on taiteilija Yrjö Ollilan työtä ja valmistui vuonna 1929. Taulun aiheena on Kristus ristillä. Tyyliltään Ollilan raikasväristä työtä pidetään jälki-impressionistisena.
Alttariseinää peittivät kärsimyshistoriaa kuvaavat ja taiteilija Lauri Välkkeen vuonna 1956 maalaamat levyt. Ne poistettiin heikon kunnon vuoksi 2009.
Urut
Kirkko oli pitkään ilman urkuja, kunnes 1923 hankittiin vaatimaton jalkioharmoni. Varsinaiset urut saatiin hankittua vasta vuonna 1943, jolloin voitiin ostaa Leppävirran seurakunnalta vanhat urut. Nämä ”poisheitetyt” urut ovatkin palvelleet siitä lähtien kunnialla Kontiolahden seurakuntaa.
Alkuaan urut ovat tallinnalaisen urkurakentaja Gustav Normanin vuonna 1877 rakentamat. Urut ovat siten vanhemmat kuin kirkko.
Urkujen mekaaninen koneisto on säilytetty alkuperäisenä, vaikka urut on myöhemmin sähköistetty. Uruissa on 14 äänikertaa. Viimeisin korjaus uruille on tehty 1990-luvulla.
Kattokruunut
Ensimmäisen kattokruunun on valmistanut vuonna 1881 Pietarissa asunut ja Kontiolahteen muuttanut pronssiseppämestari Juhana Matinpoika Karjalainen.
Kirkkotekstiilit
Kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut 1990-luvun loppupuolella taiteilija Marge Aspivaara Savonlinnasta.
Kellot
Kirkontornissa on kaksi kelloa. Vanhempi on valettu Lokomolla vuonna 1962 ja uudempi hankittu vuonna 1989 Juutilaisen Valimolta Kaavilta. Kellojen käsisoitto muutettiin sähkökoneistolle vuonna 2009.
Kirkkopuisto
Kontiolahden Kirkkopuistossa historia elää tänäkin päivänä sankarihautausmaassa, muistomerkeissä ja patsaissa. Veteraanipuisto muistuttaa meitä menneistä koettelemuksista. Kontiolahden kirkko on palvellut seurakuntaa jo vuodesta 1881 lähtien. Kirkon satavuotisjuhlia vietettiin vuonna 1981. Kirkon urut ovat kirkkoakin vanhemmat. Kontiolahden kirkkopuisto on muodostunut useista maakaupoista ja seurakunnan omistama ala on kirkon ympäriltä kasvanut aikojen saatossa. Kiviaitaa on jatkettu ja sen sisään on mahdutettu sankarihautausmaa sekä muistomerkit.
Tämän päivän kirkkopuistossa voit nauttia piknikistä, pelata ja leikkiä pallopelejä tai viettää aikaa perheen kanssa. Aamuisin polut täyttyvät kouluun kiirehtivistä lapsista ja nuorista.
Sankarihautausmaa
Sankarihautausmaa on perustettu ja vihitty käyttöön jo huhtikuussa 1918. Siihen on siunattu 183 sotilasta, taistelukentälle jääneenä 26. Talvisodassa heistä kuoli 20, jatkosodassa 162 ja Lapin sodassa yksi.
Sankarihautausmaa perustettiin kirkon viereen maanviljelijä Janne Räsäsen lahjoittamalle maalle. Sen vihki käyttöön kirkkoherra F.E. Salokas huhtikuussa 1918.
Kontiolahdella syntyneitä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa 223, joista puolet (113) on haudattu Kontiolahden sankarihautausmaalle ja puolet (110) 29:lle muulle hautausmaalle eri puolelle Suomea kuten Joensuuhun, Lappeenrantaan ja Helsinkiin.
Tähän sankarihautausmaahan on siunattu yhteensä 183 sotilasta, kaikki miehiä. Taistelukentälle heistä jäi tuhoutuneena 15 ja kadonneena 11. Talvisodassa heistä kuoli 20, jatkosodassa 162 sekä Lapin sodassa yksi. He palvelivat 99:ssä eri komppaniassa/vast. Eniten menehtyi jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 51:n 4. komppaniassa, yhteensä 35. Tässä hautausmaassa lepäävistä Kontiolahti oli 113:n syntymäkunta ja 130:n kotikunta. Upseereita heistä oli neljä, aliupseereita 28, miehistöön kuuluvia 153 sekä yksi oli sotilasvirkamies. Naimisissa heistä oli 55. Miehet edustivat lukuisia eri ammattikuntia, mutta eniten oli työmiehiä 43, sekatyömiehiä 11 ja maanviljelijöitä 28. Hautaan siunattujen keski-ikä oli 27,4 vuotta.
Talvisodan sotatoimissa kaatui 18 sotilasta ja kaksi muuta kuoli sairauteen tai onnettomuuteen. Jatkosodassa kaatuneita oli 148, ja 14 kuoli sairauteen tai onnettomuuteen. Yksi jatkosodassa palvelleista sotilaista kuoli sotavankeudessa. Lapin sodassa kaatui yksi sotilas. Jalkaväkirykmentti 8:ssa palvellut korpraali Tapio Puhakka kuoli Enontekiöllä 8.11.1944.
Kontiolahden Selkien (Lepolehto Rn 14:34) hautausmaahan on siunattu neljä sotilasta. Väinö Kontkanen kaatui talvisodassa sekä Veikko Kontkanen, Aarne Kettunen ja Väinö Martikainen jatkosodassa. Kontkasen veljekset on siunattu sankarihautausmaahan, kaksi muuta sukuhautoihin.
(Sankarihautausmaan teksti Jouni Mattila)
Seurakuntakeskus
Kontiolahden seurakuntakeskus valmistui syksyllä 2019 kirkonkylän keskustaan. Punatiilisen, osin puuverhotun rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ilkka Kärnä arkkitehtitoimisto ARKPII Oy:stä. Seurakuntakeskus vihittiin käyttöön sunnuntaina 6.10.2019, vihkimisen suoritti piispa Jari Jolkkonen.
Nykyinen seurakuntakeskus iltavalaistuksessa.
Nykyinen seurakuntakeskus iltavalaistuksessa.
Ison seurakuntasalin päätyovista avautuu näkymä kirkolle.
Ison seurakuntasalin päätyovista avautuu näkymä kirkolle.
Vanha seurakuntatalo, jonka etuosassa on myöhemmin valmistunut laajennusosa.
Vanha seurakuntatalo, jonka etuosassa on myöhemmin valmistunut laajennusosa.
Lehmon seurakuntakoti
Kasvavan Lehmo-Kylmäojan asuinalueen tarpeisiin rakennettiin vuonna 1977 seurakuntakoti, joka on nyt uudelleen sisustettu ja peruskorjattu. Uudet ja monipuoliset tilat otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa.
Hirviranta
Seurakunnan nuorison tarpeisiin rakennettiin Hirvirannalle Höytiäisen rannalle vuonna 1972 vaatimaton kesäkoti. Alkuaan paikalla oli vain talkootyönä rakennettu pyöröhirsinen saunatupa ja keittokatos sekä lautarakenteinen majoitustila.
Kasvavan leiritoiminnan tarpeisiin haaveiltiin jo 1980-luvun alusta lähtien uutta leirikeskusta. Sellainen valmisti vuonna 1992, jolloin vihittiin käyttöön nykyinen ”hirsilinna” vanhan Höytiäisen rantatöyräälle.
Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus valmistui toukokuussa 2024. Remontin suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana oli ympäristöseikkojen huomioiminen, esteettömyys ja energiankäytön tehostaminen. Peruskorjauksen tarpeessa olivat sähkö, LVI ja muut tekniset osat sekä hirsirungon painumiseen liittyvät seikat.
Peruskorjauksessa leirikeskuksen viihtyvyyttä lisättiin Matti Pihlatien ottamilla luontoaiheisilla kuvilla, joita on nähtävillä mm. majoitustilojen käytävillä ja huoneissa.
Kappelit ja hautausmaat
Siunauskappeli
Kontiolahden seurakunnan kappelihautausmaan keskellä sijaitsee tyylikäs ja ajanmukainen siunauskappeli. Se on valmistunut vuonna 1960 ja sen on suunnitellut rakennusmestari Emil Riikonen.
Siunauskappelin ulkopuolen ja sisätilojen perinpohjainen remontti valmistui lokakuussa 2007. Samassa yhteydessä sisäänkäyntiin rakennettiin uusi katos.
Selkien-Mönnin kappeli ja Lepolan hautausmaa
Lepolan hautausmaalle rakennettiin vuonna 1983 kappeli, joka nimettiin Selkien-Mönnin kappeliksi. Lepolan hautausmaa, joka sijaitsee kappelin vieressä on vihitty käyttöön vuonna 1926.
Pyöröhirrestä rakennetun kappelin on suunnitellut arkkitehti Erkki Helasvuo.
