Unkarin ystävyysseurakunta

Syksyn 1981 Unkarin matkalle osallistui kaikkiaan 32 henkeä eri puolilta Joensuun seutua. Matkan aikana tutustuttiin Pilisin lisäksi Budapestin Budavárin ja Deák-térin kirkkoihin. Ensimmäisellä matkallaan kontiolahtelaiset majoittuivat Budapestissa, eivät vielä pilisiläisissä perheissä. Kontiolahden seurakunnan tervehdys esitettiin Pilisissä jumalanpalveluksen yhteydessä.

Maaliskuussa 1982 Kontiolahden kirkkoneuvosto päätti aloittaa ystävyysseurakuntatoiminnan Pilisin kanssa Kirkon ulkomaanasian toimikunnan ohjeiden mukaisesti. Toiminnan lähtökohtana olivat keskinäinen vieraanvaraisuus ja yhteydenpito ilman varsinaisia taloudellisia velvoitteita.

Ystävyyssuhde kehittyi nopeasti vilkkaaksi kanssakäymiseksi. Jo kesällä 1982 László ja Klára Keveházi vierailivat parin viikon ajan Kontiolahdella. László Keveházi saarnasi konfirmaatiojumalanpalveluksessa ja vieraat tutustuivat seurakunnan toimintaan sekä tapasivat seurakuntalaisia ja luottamushenkilöitä. Vierailu loi vahvan perustan seurakuntien väliselle ystävyydelle.

Pilisin seurakunnan ensimmäinen ryhmämatka Kontiolahteen toteutui kesällä 1983. Matka onnistui hyvin ennakkoon pelätyistä kieli- ja kulttuurieroista huolimatta. Ryhmää johti Klára Keveházi nuorempi ja Kontiolahdella järjestelyistä vastasi kesäteologi Ilpo Saarelainen. Vierailun aikana syntyi seurakuntalaisten välisiä ystävyyssuhteita, jotka kannustivat jatkamaan vastavuoroisia vierailuja.

Vuonna 1985 oli kontiolahtelaisten vuoro matkustaa Pilisiin ja seuraavana vuonna pilisiläiset tekivät vastavierailun. Vierailut jatkuivat tiheästi: Kontiolahdelta matkustettiin Pilisiin vuonna 1988 ja Pilisistä Kontiolahdelle 1989. Seuraavat vierailut tehtiin Pilisiin 1990 ja Kontiolahdelle 1992. Toimintaan pyrittiin alusta lähtien ottamaan aktiivisesti mukaan tavallisia seurakuntalaisia ja erityisesti nuoria. Virallisten ryhmämatkojen lisäksi tehtiin lukuisia yksityisiä vierailuja.

Ystävyysseurakuntatoiminnan myötä nousi esille myös Pilisin seurakunnan taloudellinen tukeminen. Kontiolahden seurakunta tuki erityisesti nuorisotalon rakentamista vuosina 1988–1989 sekä kirkon ja pappilan korjauksia vuosituhannen vaihteessa. Taloudellinen tuki jatkui 2010-luvulle saakka. Vuosina 1981–2000 Pilisiä tuettiin virallisesti nykyrahassa arviolta noin 30 000 eurolla. Lisäksi seurakuntalaiset antoivat henkilökohtaisia avustuksia ja kolehtivaroja. Kontiolahden seurakunta osallistui myös pilisiläisten Suomen-vierailujen matka- ja oleskelukustannuksiin.

Pilisin seurakuntalaiset saapuivat Suomeen Moskovan kautta 1.8.1983. Kansandemokratian aikana matkustaminen tätä reittiä oli edullisinta. Matkustamiseen liittyivät Neuvostoliiton tiukat raja- ja tullimuodollisuudet.

Vierailun alkuosan pilisiläiset majoittuivat kontiolahtelaisissa kodeissa. Seppo ja Marja Kaarna järjestivät pappilassa unkarilaisen illan, jossa vaihdettiin seurakuntien tervehdyksiä ja laulettiin suomalaisia ja unkarilaisia virsiä.

Ohjelmaan kuului myös retki Lieksaan ja Kolille. Vieraat tutustuivat Pielisen Karjalan museoon ja Lieksan kirkkoon sekä matkustivat Vuonislahdesta Kolille. Koli ja Pielinen muodostuivat myöhemminkin pilisiläisten vierailujen tärkeiksi kohteiksi.

Musiikilla oli ensimmäisellä vierailulla tärkeä yhdistävä merkitys. Unkarilaiset nuoret tutustuivat suomalaisiin nuoren seurakunnan lauluihin ja gospelmusiikkiin. Erityisen vaikutuksen teki Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen Afrikkalainen gospelmessu, jonka lauluja käännettiin myöhemmin unkariksi.

Vierailun loppupäivät 7.–10.8. vietettiin Hirvirannan leirikeskuksessa Höytiäisen rannalla. Vieraat tutustuivat suomalaiseen sauna- ja kesämökkikulttuuriin, uivat ja viettivät yhteisiä iltoja nuotion äärellä. Hirvirannassa vietetystä ajasta muodostui monille vieraille yksi matkan mieleenpainuvimmista kokemuksista.

Ensimmäinen vierailu loi vahvan perustan ystävyysseurakuntatoiminnalle. Toiminnan keskeiseksi sisällöksi muodostui tavallisten seurakuntalaisten välinen kanssakäyminen ja tutustuminen toistensa koteihin, elämään ja kulttuuriin. Kontiolahtea ja Pilisiä yhdisti myös niiden osittain maaseutumainen elämäntapa. Vaikka yhteiskunnalliset olosuhteet olivat erilaiset, seurakuntalaiset löysivät paljon yhteistä.

Seppo Kaarna ja Esteri Keinänen kiittivät isäntäperheitä kirkkoneuvoston nimissä lähettämässään kirjeessä todeten: ”Vieraitten pitäminen viikon verran kodeissa on henkisesti ja aineellisesti vaativa tehtävä. Jokaisen teidän ystävällisyys ja kekseliäisyys tekivät tästä ystäväseurakuntien kohtaamisesta ”unohtumattoman”. Lämmin kiitos kaikesta tästä.”

Pilisin ystäväseurakunnan toinen vierailu Kontiolahteen toteutui elokuussa 1986. Kahdenkymmenen hengen ryhmässä oli runsaasti nuoria. Matkaa johti jälleen Klára Keveházi, ja vierailun isäntänä ja tulkkina toimi Unkarissa opiskellut Ilpo Saarelainen.

Kontiolahden seurakunnan ensimmäiset ryhmämatkat Pilisiin tehtiin vuosina 1985 ja 1988 Seppo ja Marja Kaarnan johdolla. Vuoden 1988 matkalla mukana oli ensimmäistä kertaa runsaasti seurakuntanuoria, jotka myös esiintyivät Pilisissä.

Pilisin seurakunnan vierailut Kontiolahteen jatkuivat vuosina 1989 ja 1992. Vuoden 1989 matka jäi viimeiseksi kansandemokratian aikana tehdyksi vierailuksi. Tämän jälkeen pilisiläiset vierailivat Kontiolahdella vuosina 1996, 2000, 2005, 2010, 2014, 2018 ja koronatauon jälkeen 2025. Lisäksi vuonna 2008 Kontiolahdelle saapui 20 nuoren ryhmä kirkkoherra György Krámerin johdolla. Vuoden 2018 vierailuun sisältyi yhteinen matka Saariselälle ja Ivaloon. Kesän 2025 vierailu oli jo Pilisin ystäväseurakunnan kahdestoista vierailu Kontiolahdelle.

Kontiolahtelaisten matkat Pilisiin jatkuivat vuosina 1994 ja 1998. Mukana oli runsaasti nuoria, erityisesti Nardus-kuoron laulajia kanttori Tiina Korhosen johdolla. Vuoden 1998 vierailulla kuoro esiintyi yhdessä pilisiläisten kuorolaisten ja gospelmuusikko Pekka Simojoen kanssa. Myöhemmin Pilisiin on tehty pienempiä ryhmämatkoja, joista viimeisin oli kirkkoherra Jukka Reinikaisen johtama aikuisten nuorten matka kesällä 2026.

Virallisten seurakuntavierailujen lisäksi seurakuntalaiset ja perheet ovat tehneet vuosikymmenten aikana lukuisia yksityisiä vierailuja puolin ja toisin. Näin ystävyysseurakuntatoiminnasta on syntynyt yli 40 vuotta jatkuneita henkilökohtaisia ystävyyssuhteita.

Ystävyysseurakuntasuhteen aikana myös Unkari ja Pilis ovat muuttuneet merkittävästi. Vielä 1980-luvulla Pilisin elämä oli monin tavoin maaseutumaista ja perheiden elintaso vaatimaton. Autoja, moderneja kodinkoneita ja puhelimia oli vähän. Sittemmin elintaso ja yhteydet ovat kehittyneet huomattavasti. Samalla seurakuntien välinen yhteydenpito on muuttunut aiempaa huomattavasti helpommaksi.

Pilisin nykyinen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1781–1784 kirkkoherra Gottfried Sigmondyn aikana. Vanha kirkko oli tullut purkukuntoiseksi, ja keisari József II vuonna 1781 antama suvaitsevaisuusedikti mahdollisti uuden luterilaisen kirkon rakentamisen. Rakentamista rahoitti merkittävästi linnanherran puoliso Annemária Podmanizky, joka tuki myös paikallista luterilaista koulua.

Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1784. Sen torni valmistui vuonna 1787 ja urut hankittiin vuonna 1792. Kirkon alle rakennettiin Beleznayn suvun hautakrypta. Vuonna 1882 kirkkoon hankittiin Alfonz Nyáryn maalaama, Jeesuksen taivaaseenastumista kuvaava alttaritaulu. Alttaritaulu lienee Budapestin Deák-térin kirkon alttaritaulun kopio. Kirkkoa kunnostettiin perusteellisesti sen 100-vuotisjuhlia varten vuonna 1884.

Kirkossa on lähes 800 istumapaikkaa, ja sen kellotorni on 33 metriä korkea. Tornissa on teksti ”Erös vár a mi Istenünk” (Jumala ompi linnamme) sekä Luther-ruusu. Kirkkorakennus muodostuu kolmesta eri holvista.Kirkon pohjaratkaisu on poikkeuksellinen: alttari sijaitsee keskellä ja seurakuntalaiset istuvat sen molemmin puolin. Saarnatuoli on sijoitettu alttarin yläpuolelle, mikä on Unkarissa yleinen ratkaisu. Urut ja kuoron paikat sijaitsevat lehterillä alttaria vastapäätä.

László Keveházi toimi Pilisin kirkkoherrana vuosina 1958–1995. Lääninrovastina ja piispan sijaisena hän toimi 1976–1995. Lászlón vaimo Klára Keveháziné-Czégényi toimi heti alusta lähtien lasten ja nuorten ryhmien kokoajana seurakunnassa. Heidän aikanaan seurakunnan toiminta laajeni ja jäsenmäärä kasvoi. Vuonna 1989 seurakunnassa oli yli 5 000 jäsentä. Seurakuntatalo valmistui vuonna 1978, ja lapsi-, nuoriso- ja musiikkitoiminta vahvistuivat. Keveházi loi myös ystävyysseurakuntasuhteita muun muassa Saksaan ja Suomeen.

Vuonna 1998 seurakunnan papeiksi valittiin György Krámer ja Ágnes Pángyánszky. Heidän aikanaan kirkko peruskorjattiin ja vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 2003. He jättivät Pilisin vuonna 2013 toimittuaan siellä 15 vuotta. Nykyisin seurakunnan pappeina toimivat Patrik Hajduch-Szmolna ja Barbara Kovács.