Kontiolahden ev.lut. seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelma 2027–2032

Tavoitteena on, että ympäristökasvatus tapahtuu osana koko seurakunnan ja sen eri työmuotojen toimintaa.

Vaikuttavuutta haetaan yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Viestinnän vuosikelloon 2027–2029 on sisällytetty ekotapahtumat, joihin osallistumme. Vuosikello tulostetaan työpisteille ja yhteisiin tiloihin.

Seurakunnan ympäristöviestintäsuunnitelma on osa seurakunnan viestintästrategiaa.

2.1 Jumala Luojana ja ihmisen tehtävä maailmassa

Apostolisessa uskontunnustuksessa kristillinen kirkko ja seurakunta tunnustavat uskoa Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan. Samalla uskontunnustus tekee näkyväksi sen näkyvän ja näkymättömän, minkä hän on saanut aikaan. Siitä on syytä olla kiitollinen. Kristityn vastuu luomakunnasta nousee kiitollisuudesta, rakkaudesta ja yhteenkuuluvuuden tunteesta kaiken luodun kanssa.

Raamatun luomiskertomukset piirtävät kristillistä käsitystä luonnosta. Ne kertovat kuka on kai-ken luodun takana ja osoittavat, mikä ihmisen asema siinä on. Ihminen on saanut tehtäväkseen viljellä ja varjella muuta luomakuntaa. Tässä ekologisen kriisin ajassa on syytä painottaa varjelemisen ulottuvuutta.

Jumala loi ihmisen kaltaisekseen (Ps. 8: 6–7) eli hän on eräänlainen Jumalan edustaja muun luomakunnan keskellä. Asemastaan huolimatta ihminen kuuluu yhdessä muun luomakunnan kanssa luodun maailman piiriin. Korkein valta on Jumalan käsissä. Ihmisen tulee toimia Jumalan tahdon toteuttajana maailmassa. Ihminen on asetettu paljon vartijaksi, sillä hänen on tehtävä tekemisistään ja tekemättä jättämisistään tili Jumalalle.

2.2 Luomakunnan lepo ja ihmisen lepo

Kukaan ei jaksa jatkuvasti tehdä työtä ilman lepoa. Myöskään luonto ei kestä jatkuvaa kuormitusta. Vanhan testamentin vuosituhantinen lainsäädäntö on tästä näkökulmasta edelleen nykyaikainen. Vaikka tuolloin ei tunnettu ympäristöongelmia, karjaeläinten sekä viljelysmaan tarve lepoon tunnustettiin. Mooses sai Jumalalta seuraavan lainkohdan: ”Kuutena vuotena voit kylvää peltosi, leikata viinitarhasi köynnöksiä ja korjata satoa, mutta seitsemäs vuosi on maan lepovuosi, Herralle pyhitetty sapatti. Silloin et saa kylvää peltoasi etkä leikata viinitarhasi köynnöksiä. Älä korjaa sitä viljaa, joka itsestään kasvaa peltoosi, äläkä kokoa hoitamattomiin köynnöksiisi kasvaneita rypäleitä. Silloin on maan sapattivuosi. Levossa oleva maa antaa kuitenkin ravinnon teille, niin sinulle kuin orjillesi, palkkalaisillesi ja luonasi asuville muukalaisille. Myös karjasi ja muut eläimet voivat syödä kaikkea, mitä maa itsestään tuottaa.” (3. Moos. 25: 3–7).

 Kymmenen käskyn yhteydessä kehotetaan pyhittämään lepopäivä. Sen piiriin kuuluvat myös kotieläimet. ”Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä.” (5. Moos. 13). Käsky velvoittaa yhä edelleen seurakuntia, vaikka yhteiskunta kulkee toiseen suuntaan. Ajatus lepopäivästä ja lepäämisestä tulee laajentaa koskemaan myös ihmisen hyvinvointia ja kokonaisvaltaista yhteyttä luomakuntaan.

Luomakunta on levon paikka monessa merkityksessä. Tällaiset Vanhan testamentin kohdat johtavat kohti sitä, että uskonperintöämme ei tulkita vain ihmisen näkökulmasta vaan ottaen huomioon eläimet ja kaikki lajit.

2.3 Vuorovaikutus ja kunnioitus

Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä (1. Moos. 2:15). Viljeleminen ei tarkoita ryöstöviljelyä eikä luonnon varojen riistoa. Ihminen saa käyttää luomakunnan antimia monipuolisesti hyödykseen, mutta hänen on pyrittävä säilyttämään luonnon tasapaino ja varmistettava, että myös tuleville sukupolville jää perinnöksi elinkelpoinen maailma.

Väärillä valinnoillaan ja harkitsemattomilla teoillaan ihminen voi aiheuttaa suurta kärsimystä koko luomakunnalle. Luomiskertomuksen mukaan ihminen antaa nimet Jumalan luomille eläimille (1. Moos. 2: 19–20). Ihminen kartoittaa ja tutkii ympäristöään, hän nimeää havaitsemiaan ilmiöitä. Tältä raamatulliselta pohjalta on tärkeää, että ihminen nykypäivänä käyttäisi tiedettä ja tekniikkaa mahdollisimman paljon koko luomakunnan hyväksi.

Ihmisen suhteen muuhun luomakuntaan tulee olla kunnioittava vuorovaikutussuhde. Sen pohjana on tietoisuus siitä, että Jumala on läheisesti läsnä kaikessa luodussaan. Luterilaisen teologian mukaan on mahdollista ajatella, että luomakunta on pyhä siinä mielessä, että se on osallinen Luojansa pyhyydestä. Kolmiyhteinen Jumala on yhtä aikaa läsnä jokaisessa puun lehdessäkin (Martti Luther) ja samalla sen tuolla puolen, luotuansa suurempi. Tällaisesta Pyhän läsnäolosta seuraa, että kristitty kunnioittaa luonnon tasapainoa ja vaalii sen monimuotoisuutta.

2.4 Uuden testamentin näkökulmia luomakuntaan

Johanneksen evankeliumin alussa kuvataan, kuinka Jeesus Jumalan Sanana on läsnä luomisessa (Joh. 1:3). Jeesus lainasi opetukseensa, esimerkiksi vertauksiinsa, runsaasti kuvia luomakunnasta. Ja pelastus, jonka hän toi maailmaan, koskee myös koko luomakuntaa.

Paavali mainitsee (Room. 8) koko luomakunnan huokaavan ja vaikeroivan. Omilla ratkaisuillaan ja valinnoillaan jokainen pystyy lievittämään tätä kuormaa. Mutta luomakunnalla on myös toivo lunastuksesta.

Uuden testamentin kirjoittajat elivät lopunajan odotuksessa. Tuonpuoleisuuden kuvia hallitsee harmonia, jossa villipedot ja kesyt kotieläimet laiduntavat rinnakkain (Jes. 65: 25) Jumala uudistaa luomakuntansa, tulevassa paratiisissa kasvava elämän puu antaa ihmisille terveyden (Ilm. 22: 1–5). Raamatun lopussa palataan paratiisimaiseen olotilaan, josta alussa on lähdetty liikkeelle. Tämän alun ja lopun välissä ihmisen tulee parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta muusta luomakunnasta.

suurimman kaupungin Joensuun pohjoispuolella oleva n. 10 000 jäsenen taajama- ja maaseutuseurakunta, jonka ikärakenne on poikkeuksellisen nuorekas ja perhemyönteinen. Lapsia ja perheellisiä on puolet seurakunnan väestöstä. Yksittäisistä ihmisryhmistä suurin poikkeama ovat 19–26-vuotiaat, joiden osuus on huomattavan pieni. Seurakunnassa on myös suureneva 1940- ja 1950-luvulla syntyneiden joukko, joka eläköityy parhaillaan.

Kontiolahden kunnan ja sen koulujen kanssa seurakunnalla on runsaasti ympäristöaiheista yhteistyötä. Esimerkiksi alueen koulut, kylät ja Martat, partiolippukunnan, Kontiolahden omakotiyhdistys ry ja muut ympäristödiplomiseurakunnat ovat yhteistyötahoja.

Höytiäisen vesistön ansiosta seurakunnan erikoisuutena ovat purjehdusopetukset ja -leirit. Olemme Pro Höytiäinen –liikkeen jäsen ja samalla osana biosfäärialueen ympäristönsuojelua. Yhteistyötä esim. näyttelyiden mahdollistajana, tilaisuuksien järjestäjänä, tarinaperinteen kautta (kirkkomatkat), mökkiläisten tapahtuman järjestäjänä, Höytiäisen humaus –tapahtumaan osallistumalla.

• Varhaiskasvatusta tehdään 0–6-vuotiaiden kanssa ja siihen kuuluu myös perhetyö.
• Ympäristökasvatus tukee kaikkea toimintaa läpileikkaavana vastuullisuutena (kasvattaja, suhteessa perheisiin, vertaistuki, työyhteisön sisällä voimakas missio). Ihmisen vastuu luomakunnasta, käytännön teot: kierrätys, materiaalien tehokas käyttö, luonnossa oleminen.
• Seurakunnan varhaiskasvatuksen pedagogiikan keskiössä ovat leikki ja osallisuus. Niiden tulee olla luovuttamaton osa myös ympäristökasvatusta.
• Kun leikille on tilaa ja lapsen luontaista uteliaisuutta tuetaan, osallistava ympäristökasvatus saa kokonaan uuden näkökulman. Tälle vakaalle pohjalle on muiden työalojen hyvä rakentaa oma ympäristökasvatustyönsä.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet

• Toiminnassa korostetaan luonnonsuojelua tärkeänä arvona, jonka toteutumisesta jokainen on vastuussa.
• Lapsi tuntee Raamatun kertomuksia luonnosta ja sen vastuullisesta käytöstä ja tutkii omaa luontosuhdettaan.
• Lisäämme lapsi- ja perheryhmissä tietoisuutta luonnon monipuolisuudesta ja sen vastuullisesta käytöstä.
• Omien jätteiden lajittelu on osa kerhojen toimintaa.
• Kaiken kokoisissa hankinnoissa huomioidaan tuotteiden ja palvelujen kestävyys.
• Tehostamme työalarajat ylittävää materiaalien yhteiskäyttöä.
• Kierrätämme ylimääräisiä kirjoja ja muita tavaroita.
• Pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja ja paikallista osaamista (esim. rotinalahjat ja kierrätysmateriaaleita talkootyönä tehdyt istuintyynyt).
• Suunnittelemme ostosreissujen ajot huolellisesti, sovimme ostojen noutamisesta työkaverin kanssa.

Varhaisnuorisotyötä tehdään 7–14-vuotiaiden kanssa. Annamme lapsille ymmärryksen siitä, että luonto ja luomakunta ovat lahja Jumalalta. Lahjaksi saatua käsitellään huolellisesti ja arvostaen. He oivaltavat oman vastuunsa luonnosta kerhoissa, retkillä ja leireillä erityisesti Lehmossa ja Hirvirannassa.

Viikkotoiminnassa ja tapahtumissa haluamme opettaa lapsille hyviä ekotekoja, siisteyttä ja esimerkkien tärkeyttä. Siisteyteen kuuluu omista tavaroista huolehtiminen, siivous ja kierrätys. Kerhoissa ei tuhlata materiaalia, kierrätetään ja innostetaan kulkemaan lyhyet kerhomatkat kävellen tai pyörällä.

Seurakunnan työntekijät ja kerhonohjaajat ovat esimerkkeinä luonnosta huolehtimisesta. Luontoon ja sen varjelemiseen liittyvät raamatunkohdat kuuluvat kerhojen ohjelmistoon.

Varhaisnuorisotyön tavoitteet

• Leiritoiminta on vahvuutemme ja jatkamme sitä.
• Pidämme kaikki leirit Vihreät riparit-toimintamallin mukaisesti (2027 alkaen).
• Jokaisella leirillä yksi avustaja (isosesta seuraava) toimii leirin ympäristövastaavana.
• Havainnoimme kerhoissa, leireillä ja retkillä luontoa, vietämme siellä aikaa ja pohdimme toimia, joilla luontoa ja ympäristöä voidaan kuormittaa vähemmän.
• Opetamme luonnon kunnioittamista ja jokaisenoikeuksia.
• Löydämme kirkon pystykahvien kertakäyttöastioille ja Hirvirannan Kupilka-astioiden käyttöön kestävän vaihtoehdon.
• Pidämme ympäristötyötä esillä myös perheille ja sitoutamme heitä osallistumaan siihen, jotta työ jatkuu kotonakin eikä vain leireillä.
• Jatkamme vahvaa yhteistyötä partiolippukunnan kanssa.
• Varhaisnuorisotyön ohjaajan seuraajan työnkuvassa on huomioitava ympäristökasvatuksen jatkuvuus.

Nuorisotyötä tehdään 12–20-vuotiaiden kanssa, rippikoulutyötä 15–vuotiaista eteenpäin ja nuorten aikuisten työtä 18–28-vuotiaiden kanssa.

Tavoitteena on se, että nuori oppii arvostamaan luontoa Jumalan luomana ja itseään osana koko luomakuntaa.

Luonnon monimuotoisuuden näkeminen ja kokeminen sekä luonnonsuojelun tärkeyden ymmärtäminen
ovat ohjaavia periaatteita.

Kaikki rippikoulumme ovat Vihreitä rippikouluja, ja toimintamallin arvoja toteutetaan pitkälti myös nuorten ja nuorten aikuisten työssä.

Nuorisotyön tavoitteet

• Pidämme rippileirit ja isos- ja avustajakoulutukset Vihreät riparit-toimintamallin mukaan.
• Arvioimme laaditun suunnitelman toteutumista ja tarkastelemme sitä vuosittain
  osana rippikoulujen arviointia.
• Rippikouluopettajat käyttävät aktiivisesti Vihreät riparit toimintamallin aineistoja,
  seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelmaa ja ympäristöohjelmaa.
• Ympäristökasvatuksen elementtejä eletään läpäisyperiaatteella. Toimitaan ulkona,
  lauletaan luomakunnan lauluja ja virsiä, opetuksessa käytetään luonnon- ja
  kierrätysmateriaaleja. Teemme leireillä näkyväksi vuoden kierron ja vuodenajat.
• Käsittelemme rippikouluissa ympäristöteologian ja –etiikan kysymyksiä. Nuoret
  ymmärtävät ympäristökysymysten pohdinnan ja käytännön tekojen, luomakunnan
  arvostamisen sekä luonnon kauneudesta ja antimista nauttimisen nousevan
  kristillisestä uskosta ja kuuluvan kristityn ihmisen elämään ja identiteettiin.
• Rippileireille nimetään ympäristövastaava opastamaan kierrätyksessä.
• Leirin aikana jokainen ryhmä vuorollaan tekee erilaisia ekotekoja, mm. vaatteiden
  kirpputori ja pullokolehti, joiden tuotto ohjataan sopivaan kohteeseen.
• Vietämme luomakunnan sunnuntain/luontomessun leirikirkossa.
• Selvitämme mahdollisuutta lisätä rippileireille kasvisruokapäiviä.
• Päiväleireillä käymme kävelemässä Ukonharjun luontopolulla ja vietämme päivän
  Hirvirannan ranta-alueella (mm. luomiskertomus ja ympäristörastit).
• Teemme vaellusriparin Lappiin ja nuorten kanssa retken lähikohteeseen, esim.
  Tiilikan kansallispuistoon.

Aikuistyön ympäristökasvatuksen lähtökohtana on korostaa Jumalaa Luojana. Ihmisen tehtävänä on viljellä ja varjella maata. Ihanteena on sopusointu Jumalan luoman luonnon kanssa.

Korostamme yksinkertaista elämäntapaa kristillisenä ihanteena. Asenne periytyy myös ympäristöasioissa.

Korostamme aikuisen vastuuta suhteessa ympäristöön ja seuraavan sukupolven kasvatuksessa.

Pyhitämme lepopäivän.

Aikuistyön tavoitteet

• Käytämme lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita.
• Tarjoiluissa pyrimme kohtuullisuuteen ja suosimme terveellisiä, kasvispainotteisia vaihtoehtoja.
• Ruoan siunaaminen ja siitä kiittäminen on osa yhteisiä kokoontumisia.
• Vietämme luomakunnan sunnuntaita.
• Kylvösiunaus ja sadosta kiittäminen ovat osa vuodenkiertoa.
• Suosimme luontoretkeilyä.

Aikuistyön ympäristökasvatuksen lähtökohtana on korostaa Jumalaa Luojana. Ihmisen tehtävänä on viljellä ja varjella maata. Ihanteen on sopusointu Jumalan luoman luonnon kanssa.

Tuomme esiin yksinkertaista elämäntapaa kristillisenä ihanteena. Asenne periytyy myös ympäristöasioissa.

Korostamme aikuisen vastuuta suhteessa ympäristöön ja seuraavan sukupolven kasvatuksessa.

Pyhitämme lepopäivän.

Diakoniatyön tavoitteet

• Suosimme vahvasti kierrätystä. Vaatteiden, astioiden ja muiden tarvikkeiden maksusitoumuksia annetaan myös kirpputoreille ja kodinhankintojen ostamiseen.
• Annamme ympäristöä säästäviä neuvoja ja ohjeita vastaanotolla mm. ruuan valmistus uunin käyttö huomioiden, puu-uunin jälkilämpö, halvan pörssisähkön aika, milloin käyttää mitäkin konetta.
• Jaamme ladattavia sormiparistoja vastaanotolla.
• Käytämme diakoniatyön järjestämissä seurakuntaruokailuissa lähiruokaa, kasvisruokaa, lähiruokaa ja puuroja.
• Viestimme seurakuntaruokailuissa kauden kasvisten käytöstä.
• Kehitämme viikkomessun, seurakuntaruokailun ja ystävänkammarin toimintaa kokonaisapukeskustoiminnan suuntaan.
• Järjestämme yhteisötilaan diakonityön käyttöön kaapin ja pakastimen ruokalahjoituksia ja vaatelahjoituksia varten tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista tarjota rahallista tukea.
• Järjestämme vilttikirppiksiä.
• Kannustamme asiakkaita ympäristöystävälliseen liikkumiseen, ruuanvalmistukseen, siivoukseen ja elämän yksinkertaistamiseen.

Lähetystyö sisältää ajatuksen globaalista ympäristövastuusta.

Lähetystyö toteuttaa maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta jakamalla omastaan ja parantamalla kehitysmaiden elinolosuhteita.

Ympäristön hyvinvointi kehitysmaissa nostetaan lähetystyön yhdeksi tärkeäksi kriteeriksi.

Lähetystyön tavoitteet

• Annamme tietoa kehitysmaiden olosuhteista, puhtaan veden ja ravinnon merkityksestä. Lähetysnäyttelyt ja lähettien vierailut ovat osa lähetystyötä.
• Innostamme seurakuntalaisia käyttämään Reilun kaupan ja kehitysmaatuotteita.
• Korostamme toisenlaisen lahjan antoa KUA ym. lahjoja ja kummilapsitoimintaa.
• Osallistumme SLS-tasauskeräyksiin
• Kierrätämme käyttötavaraa kirpputoreja ja myyjäisiä järjestämällä.

Viikoittaisessa jumalanpalveluselämässä kokoonnutaan ylistämään Jumalaa.

Ympäristöteemoja tuodaan esille eri tavoin saarnassa, esirukouksessa sekä virsissä ja muissa esitettävissä lauluissa.

Instrumentaalimusiikin kautta on mahdollista viitata ympäristö- ja luontoteemoihin.

Jumalanpalvelustyön tavoitteet

• Toiminnassa korostetaan luonnonsuojelua tärkeänä arvona, jonka toteutumisesta jokainen on vastuussa.
• Vietämme Luomakunnan sunnuntaita vuosittain touko-lokakuun sunnuntaina. Pappi ja kanttori voivat esim. sopia, että niissä soitetaan kappale Sibeliuksen Puu-sarjasta (Pihlaja kukkii, Kuusi) ja että pappi johdantosanoissa kertoo kappaleesta.
• Helluntaina pidämme esillä Pyhän Hengen luovan työn sisältöjä.
• Kesäasukkaiden kirkkopyhää juhlistetaan niin kirkossa kuin luonnossa.
• Kylvön siunaaminen on perinteemme.

Seurakunnan musiikkityössä kohdataan eri-ikäisiä ihmisiä monenlaisissa tilanteissa.

Vuodenaikojen mukaan vaihtuvat teemat tuovat musiikin lähelle ympäröivää luontoa.

Laulujen avulla voidaan opettaa erilaisia asioita luomakunnasta ja luonnosta.

Musiikkityön tavoitteet

• Pidämme luonnossa juhannuksena ja yhtenä kotailtana yhteislaulutilaisuudet, joissa lauletaan luontoon liittyviä lauluja.
• Musiikkitoiminnassa käytössä ensisijaisesti valmiit laulukirjat ja -vihot.
• Käytämme osaa lauluista uudestaan kirkkovuoden tai kerhojen aikana. Myös kuorotoiminnassa etsitään lauluja, joita voidaan hyödyntää uudestaan.
• Kopioimme 2-puoleisesti.
• Järjestämme diplomikaudella 1 konsertin luontoteemaan liittyen.
• Kanttorit tekevät vuosittain Kirkko soikoon! -tapahtumaan liittyvän somepäivityksen, jossa hartauspuheen lisäksi avataan luontoaiheisten laulujen sisältöjä.